maanantai 30. toukokuuta 2011

Amor

Tiedän kyllä sopivien muttereiden ja pulttien toisilleen löytäminen on vaikeaa totesi Amor,kun auton korjaajan touhua katsoi :)

Ö :D

Onhan sitä pantu, monenlaiseen rakoon, mutta ei oikeaan kertaakaan  sanoi vanhapoika;)

:D

Onko sulla käymis-sammioo kysy mies, joka pieruja päästeli :D

Ota löysin rantein älä jännitä. Ota vastaan mitä tarjoo elämä...

Tuli laulun pätkä mieleen. Ei ollenkaan huono neuvo vanhalta mieheltä, jonka esityksen lapsena näin telkkarista:D

Leikkisyys takasin

Lapsi on terve, jos leikkii, mutta hullu, jos jatkaa sitä aikuisenakin. Näin tämä asia yleensä mieletään ikävä kyllä:(

sunnuntai 29. toukokuuta 2011

Toteamus

Ajattelimisen pakko tulee lapselle jo varhain. Yleensä viimeistään koulussa se astuu kuvioihin. Ajattelusta ja mieleen syötettävästä materiaalista sun parhaaksi on katsottu, että muistat vuosilukuja nippeli tietoa asiosta ja ennen kaikkea sinut vakuuttelemalla vakuutetaan siitä, että tieto mitä me annamme koulussa ja myöhemmin töissä on nieltävä sellaisenaan. Lapsen vilpitön tarkkailu ja tuomitsemattomuus ja kiintymättömyys unohtuu! Lapsen tyylinen hetkellinen omistautuminen leluille esimerkiksi, muuttuu tässä koneistossa omistus suhteiksi leluihin, ihmisiin ja loppujen lopuksi omistautiminen asioihin unohtuu ja kaikesta tulee enempi tai vähempi pakkopullaa. Ihminen pyritään tehdä odotuksien mukainen. Silloin lapsen omainen luovuus ja leikkisyys unohtuu.Meidän tulee olla ennalta arvattavia, jotta olisimme hallitavissa. Meidät opetetaan käyttäytymään rooleissa. Pakon omainen on tultava kaikkien kanssa toimeen ja jatkuva saavuttaminen on ykkös juttu elämässä. Elämän ilo muuttuu kokeeksi toisensa perään ja tietenkin pelätään hylättyä ja ihmissuhteissa monesti se näkyy hylätyksi tulemisen pelko!Kysyminen nähdään heikkona tai nöyryytävänä asiana...

Rintamamiehen kokemuksia

Lähimmäisen auttaminen

Sain olla etuoikeutettu ja kuulla erään sotaveteraanin elämästä. Rintamama ajasta hän kertoi pienen tarinan, Tiedän etten osaa ja kykene kertomaan sitä yhtä hyvin, kuin hän sen kertoi.Olen vaan tarinan kertoja joka ei ole elänyt tätä tarnaa. En ole joutunut sotaan, mutta kerron sen tarinan kuitenkin:)
Juoksu haudassa taas seistiin ja ammuttiin niin paljon,kun pystyttiin. oli taas tiukka paikka. Sitten nään ystäväni viereen lentävän kranaatin. Huudan varo! suojaudu! Hän ei kuule! Mitään sen enempää miettimättä syöksyn kaveria kohden ja tyrkkään niin kovaa,kuin jaksan häntä kauemmaksi kranaatista. Mies lentää komeassa kaaressa ja samalla huomaan itse kaatuvani kranaatin päälle. suojaan silmäni kädellä ja sitten jysähti. Seuraavat muistikuvat on sairaalasta. Mitään muuta en kuule kuin jatkuvaa vinguntaa. Olo on todellakin sellainen, kuin katujyrällä olisi ajettu päältä. Siellä sitten makasin  ja ihme oli että olin hengissä ja raajat oli tallella. Olihan minut kyllä lävistetty useasta kohtaan kranaatin toimesta ja keuhkojakin lääkärit oli joutunut operoimaan! Olin vaan iloinen ,että olin elossa. Tekoni ei ollut turha sillä kaveri jota tyrkkäsin säästyi naarmuitta kranaatti räjähdyksestä.

Sotavankien vartia

Toipilas, kun vielä olin minut siirettiin sairaalan jälkeen Neuvosto sotavankien vartioiti tehtäviin. Vankien tehtävänä oli hoitaa maatalous töitä ja metsätöitä.Ajan saatossa minulle ja vangeille tuli keskinäinen luottamus. johtuen varmaan siitä, kun olin heille ihminen ihmiselle, eikä tapoihini kuulu käyttää väkivaltaa vankien kohtelussa. Erään kesäpäivän muistan kyllä hyvin. Aamulla jaettiin vangit vartioiden kesken ja mua nauratti, kun minun porukkaan olisivat kaikki vangit halunneet tulla. No niitä vankeja oli noi 15-20 ja menimme peltotöihin. Aurinko paistoi täydellä teholla ja oli tosi kuuma. päätin mennä latoon nukkumaan ja sanoin vangeille tehkää töitä ihan rauhassa, mutta jos herroja tulee tulkaa herättää. Heräsin kesken unien siihen, kun vangi tuli herätämään ja pomppasin ylös. Menin kiireesti ladosta ulos. Huomasin majurin tulevan luokseni ja tein normaalit ilmoitukset samalla, kun sydän hakkasi siitä tiedosta nyt säästyin sotaoikeudelta.

Näkkileipää

Vangeilla oli tosi pienet ruoka-annokset päivää kohden ja raskaat työt. Eräänä kertana näin vankejien hyörivän hajonneen rekan ympärillä, kuin kärpäset. No oli niitä oikeita kärpäsiäkin, koska näin vankejien sujauttavan paidan alle lihaa. Lihaa joka oli täysin pilalla ja se haju oli todella karsea. Ajattelin syököön, jos pystyvät. mitä heiltä sitä kieltämään ihme kun olivat edes hengissä meidän antamilla ruoka-annoksilla. No ihmetykseksi he söivät ja nyt kaikille terveys intoilioille tiedoksi! Kukaan vangeista ei sairastunut tai saanut ruokamyrkytystä siitä pilaantuneesta lihasta!

Eturintama

Olisin varmaan saanut jäädä vartia tehtäviin lopuksi sodan ajaksi, mutta eräs teko muutti kaiken.
Tultiin vankien kanssa yöpymä paikkaan, jossa eräs alikersantti raivoistui tyhjästä eräälle vangille. alikersantti alkoi pieksämään vankia turhan takia. En voinut olla puuttumatta tilanteesen muuten kun menemällä väliin. tempasin alikersanttia turpaan ja sanoin nyt loppuu. Voit kuvitella, kuinka tätä alikersanttia nöyryytti tilanne, että korpraali lyö alikersanttia turpaan vankien edessä. Rangaistus odotti minua aamulla. Välittömästi siirto eturintamaan, jossa palvelin sodan loppuun!

Ammu tai sinut ammutaan

Oltiin lepovuorossa teltoilla ja tuli tarve lähteä pienelle kävelylle. Ase oli tietenkin mukana ja läheisessä metsässä tuli tarve päästää kuset. No ajattelematta sen enempää laitoin aseeni viereistä puutavasten ja aloin kusemaan. kesken kusenmisen nään noin 200 metrinpäässä vihollisen ase kädessä ja se hetken muistan aina. Tiesin aseeni olevan liian kaukana ja jos lähen lännen nopeinta leikkimään olen vainaa. No hyväksyin tilanteen ja katsoin miestä  ja hän minua se hetkiä oli uskomaton. Aika oli menettänyt merkityksensä ja se tieto, että taisi sukukalleudetkin vielä olla esillä. Millään ei ollut väliä. Sitten tapahtui jotain outoa. mies kääntyi selin ja poistui paikalta. Tämä tilanne oli minun kohdallani muutoksen tilanne koko sodan kannalta. Se näkyi siinä että kohtelin normaalia ystävillesemmin vankeja silloin varijana. Olin saanut uuden mahdollisuuden elää. Ammu tai tule ammutuksi ei pätenyt  ja oli pakko päästä propagandan yläpuolelle. Sillä kyllä suomalaisetkin sen propagandan osasi!

Loppusanat

Yksilön teoilla sodassa on hirmuinen vaikutus, vaikka "herrat" toisin kuvittelee. Tekemällä joukko propagandan alaisuudessa silti oman´tuntonsa mukaan vaatii kanttia. Se oman tien kulkeminen ei aina ole helppoa ja tulee toisten suusta ivaa tai mitä tahansa niin sillä itse elämän kanssa ole niin suurta väliä!Toimin elämässäni niin, että pystyn aamuisin itseään katsomaan peiliin. Lakeja  valtiot soveltaa tilanteen mukaan, mutta oman sisäisen itsesi kannalta mitä teetkin tee se teko hyväksyen konaisvaltaisesti! 

lauantai 28. toukokuuta 2011

Piipunpolttoa kekrijuhlilla

Piipunpoltto yleisty rahvaan parissa papiston vastuksesta huolimatta niin, että se valtasi alaa jopa ikivanhoilla kekrijuhlilla, joita vietettiin vainajien muistoksi. 1700- luvulta peräisin olevassa veisussa, jota näillä juhlilla laulettiin, todetaa mm;

Ei aina kekriä kestä,
ei aina tupia pestä,
ei aina hyöky,
ei aina möyky,
ei aina viina flaskassa löyky;
kosk juomme olutta,
niin mahdam tupakkaa polttaa;
isken siis valkiat taulaan,
ja virvoitan kaulaa,
ja vihdoin iloisesti laulan.


"Lainattu kirjasta Suuri Piippukirja"

Miete

Kuopion sairaalassa maailmaan synnyin. Suonenjoella joen äärellä lapsuuden kasvaa sain. Kortesjävellä lapsuus päättyi. Kauhavalla isän kuolemaa surin. Alajärvi työhön opetti. Tampereella elämäni mutkistui. Tunisassa "hulluuteni" kohtasin. Nokialla "huluutta" yritettiin parantaa. Hyhkyssä "kuolin". Nyt elämääni kuljen hymyssä suin:)

Runo 1800 luvulta.

Niin poltti poloinen akka
tupakkia tuskissansa;
neuvoi aina nuorempia,
ett`ei pahasti pitäisi
piippuväelle puhua;
lapset vahvasti varoitti
ett´ei taimet tallattaisi;
veipä vettäkin välistä,
kantoi taimen kanteluksi´;
varoittipa varpusetkin,
taimitarhasta ajeli.

1800-luvun puolelta peräisin Juhani Ihalaisen runo, jossa hän kuvaa morsiamen kiukustumista sulhasen piipunpolttoon. Tupakka voitti, sulhanen otti kihlat takaisin, ja morsian sortui povariksi ja lopulta ahkeraksi piipunpolttajaksi itsekin:)

Makujen eroja

Caravelle mielesi merille vie. Clanilla uudet pläänit mieleen hyppää.Vanillan tuoksusta  tytöt tykkää.Orginal Choice hyvän mielen antaa. Kilta  kiltteyttä lisää, mutta sen savu voi sivullisia kitkeröittää. Aroma mielen liikkeelle laittaa silloi ei tartte balalaikkaa. Mausteet nautintoa lisää, mutta ilman niitäkin on piipputtelu naatittavvaa.

perjantai 27. toukokuuta 2011

Kilpajuoksu

Siinä minä seisoin samalla viivalla luokka kavereiden kanssa. olo ei ollut mielekäs juoksemiselle ja siinä sisäradalla seisoin ja katsoin oikealle kilpakumppaneita ja totesin ei voi heille pärjätä. en juokse kyllä metriäkään. sitten olin pettynyt, kun muiden vanhemmat oli tullut katsomaan heitä ja minun vanhempia ei näkynyt ja ajattelin että ei heitä kiinnosta. juuri ennen lähtöä näin isäni saapuvan stadionille hymyssä suin. äkkiä päätin kyllä parhaani yritän, koska isäni on tullut katsomaan. ase laukesi ja kaikki sännättään juoksuun, kuin lehmät kevät laitumella. juoksu tuntui kevyeltä. tuntui kuin olisin paremminkin liitänyt, kuin juossut. juoksin ja nautin joka hetkestä. jossain puolessa vaiheessa tajusin, että olen kolmantena ja kahta edellä meniää en saa kiinni. viimeinen kilometri oli nousua ja ajattelin, kuika ylpeä isäni on musta ja haaveilin kaiken näköistä viimeistä mäkeä noustessa ja ajattelin isäni olevan maalialueella odottamassa. viimesen mäen noustua ja yllätykseni näen isäni yksin seisovan stadionin portin edessä ja samalla rintaani pistää,kuin puukolla olis lyöty ja hengitys lamaantuu. tipuin polvilteni 20 metriä ennen porttia. siinä vingun ja vikisen kuin sikaa tapettaisiin ja purskahdan itkemään, koska luulen tuottaneeni isälle pettymyksen ja kaksi kilpailia ohittaa  minut ja kuulen riumua stadionilla ja tiedän voittajan tulleen maaliin. isäni sanoo rauhallisesti hengitä ei mitään hätää hengitä. hengitys tasaantuu hieman  ja huudan isälle. en kehtaa mennä maaliin! mennään suoraan kotiin! isäni vastasi mennään kotiin, mutta maali alueen kautta. Jaksatko nousta  ylös hän kysyi.nuosin ylös ja lähdin kävelemään kohti maalia ja kohta kävely muuttui hölkäksi. pääsin maali alueen yli ja tajusin, että ei sijoituksella ollutkaan mitään väliä... palkintojen jako alkoi ja kolme parasta sai palkinnon.olin iloinen heidän puolestaan. näin isäni kuiskaavan jotain palkinnon jakajalle ja he molemmat hymyili leveästi ja yllätyin, kun isäni tuli luokseni ja laittoi kaulaani mitallin. Poistuimme paikalta iloisin mielin ja nauroimme koko kilpailulle ja menimme kotia:)

Lapsen suusta1

Istuin siskon tytön kanssa vierekkäin ja odotimme tanssinäytöksen alkua. hän tokaisi kesken hiljaisuuden. sinä et oikeasti istu siinä! no minä kysyin missä minä oikeasti olen. hän vastasi tuolla lavalla... missä kohtaa siellä olen kysyin. Hän vastasi. no etkö tiedä!? tossa keskellä lavaa sinä seisot:) Leikki loppui hetkeksi ja olimme hiljaa. kunnes taas hän laittoi mut hämilleen. Hän osoitti pari riviä edessäpäin istuvaa henkilöä ja sanoi, että tossa istuu sun isäs... No vastasin vain niin siinäkö se istuu! no isäni kuoli 14 vuotta sitten. silti tiedän vaikka isän ruumis kuoli. niin hän elää:) Lasten silmin kaikki on mahdollista. Tulkaamme siis lasten kaltaisiksi:)

"hölmöläisten" touhua

päivisin he kantoivat säkeillä valoa ikkunattomaan kotiinsa. öisin he kantoivat kodistaan säkeillä pimeyttä ulos pimeyteen. siinä se hölmöläisten aika kului!!!

Mörri Möykyn elämää


Mörri Möykky heräsi talvi nokosiltaan. Hän nousi kolostaan ja haistoi kevään tuoksun. Hän ei pitänyt tuoksusta laisinkaan vaan kirosi sen päivän. näitä Mörri Möykkyjä on myöskin sellaisia, jotka sietävät jopa tykkäävät kevään tuoksuista, mutta viimeistään kirkas auringon paiste pakottaa heidät hankkimaan tai kaivamaan kätköistä aurinkolasit, jotta olis turvallisen synkät näkymät. Sitten on sellaisia tapauksia, jotka ovat kouluttaneet silmänsä vain pimeyden näkemiseen vaikka kuinka kirkkaassa joutuisivat elämään. Mörri Möykkyjen lempi puuhaa on toisten halveksiminen, tuomitseminen, arvosteleminen ja kaikenlainen kiusaáminen. He eivät voi sietää rakkautta, iloa, rauhaa tai harmoniaa. Kateudesta he ovat kovinkin tunnettuja tapauksia. Mörrit ei nää itsessään eikä ympäristössään yleensä mitään hyvää, joten he ei ne halua muidenkaan nähdä elämässään mitään hyvää. Tärkeintä on muistaa Mörrin kohtaamisessa, että heidän mielestään vika on aina muissa kuin heissä itsessään. kysyt varmaan miksi tiedän Mörri Möykyistä näin paljon!? Voin vastata, koska olen myös Tiedostamattani ollut Mörri Möykky. Onneksi ólen asian tiedostanut ja hyväksynyt Mörri Möykkyyteni. Toivotan kaikille Mörri Möykyille kaikkea hyvää, vaikka he hyvää monesti vihaa:D

torstai 26. toukokuuta 2011

ulkoinen kauneus

> > tarina naisesta joka oli ulkoisesti todella kaunis. tähän piirteeseen
> > ihastui eräs menestynyt mies, joka oli saanut elämässään kaiken mitä
> > oli halunnut. tämä mies oli suorastaan pakkomielteinen kyseisestä
> > naisesta. ainoastaan hänen kauneutensa tähden. muuta mies ei naisessa
> > nähnyt kuin kauniin ulkomuodon. nainen ei miehestä välittänyt, sillä
> > mies huokui epämielyttävyyttä, joka näkyi töykeytenä,
> > rakkaudettomuutena, väkivallalla muita ihmisiä kohtaan. nainen ei
> > pääsyt miehen iskuyrityksistä eroon millään hienovaraisella keinolla.
> > eräänä päivänä hän keksii keinon,jolla miehen mielenkiinto lopahtamaan
> > häneen.nainen lukittautuu asuuntonsa. ei syö eikä juo moneen päivään
> > ja hän tekee tarpeensa isoon saaviin. naisen kauneus alkaa kaikota
> > naisesta, ja kuivumisen merkit alkaa huokumaan naisesta todella
> > pahasti. nainen muuttuu kalpeasi, ryppyiseksi, täriseväksi
> > ihmisraunioksi. samaan aikaan mies päättää mennä tapaamaan naista.
> > mies oli päättänyt nyt hän onnistuu saamaan naisen omaksi. mies saapuu
> > naisen asunnolle koputtaa ovelle. jonkin ajan kuluttua mies näkee
> > tuntemattoman tärisevän naisen avaavan oven. mies kysyy naiselta onko
> > hänen ihastuksensa asunnossa. tärisevä nainen vastaa että kyllä on.
> > tule sisään! mies astuu sisään asutoon joka haisee aivan hirveälle,
> > muttei nää ihastustaan missään. hän kysyy uudelleen nyt hermostuneena
> > missä hänen ihastuksensa hän haluaa nähdä naisen. tärise nainen
> > löntystää saavin luo ja vie saavin miehen silmien eteen ja tokaisee
> > sanoa tässähän minä olen ollut koko ajan, mutta jos etsit sitä mihin
> > olit minussa ihastunut se löytyy tästä saavista. eli tässä ihastuksesi
> > ja nainen antaa saavin miehelle, joka poistuu naisen luota pettyneenä
> > naisen kauneus mukanaa.