tiistai 17. syyskuuta 2013

Miete välineestä.

Miten ajat muuttuukaan niistä ajoista kun maksettiin oravan-nahoilla tai vaihtotaloudessa. Voin kuvitella millaista se silloin oli. Silloin oltiin ihmisten kanssa tekemisissä oikeasti ja fyysisesti. Tekiä kohtas asiakkaan ja tehtiin priimaa ja mitta tilaustyönä. Esim seppä teki jotain talon isännälle ruokaa vastaan. Mitä on nykyään on korttiraha joka ei nykyään ole edes sidoksissa kultaan ei mihinkään. Ei edes kysyntään. Tuotteet on jonkin keksityn nimen alla oleva tuote, jolle on luotu brändi ja imago. ostajalle jää näkymättömäksi itse tuotteen tekiät, suunnittelia tai keksiä.. Tällä näkymättömällä saadaan melkein mitä vaan jos katetta riittää. Nykyään moni ei edes sano terve huono palkkaiselle kassa neidille :O Minun naapurit ei sano terve jos niitä tervehtii..  Ilmeisesti olen outo tai jotain;) Mitä yritän kertoa että emme ole paljoo tekemissä ihmisten kanssa paljoakaan vaan kaikki hoituu rahalla ja mitä suurempi city sitä suurempi määrä ihmisiä joita ei tunne. kuljetaan vaan ohitse vaikka hänellä saattais olla jotain minulle tai minulla hänelle. Sitten vielä pidetään outona jos jokin tuntematon puhuu minulle asenne tympii minua :( Kaikki kuintenkin loppupeleissä tarvitsee toinen toistaan, vaikka se asia välillä meiltä unohtuu. Eli neuvon annan... Älä väheksy ihmisiä missään tilanteessa ja hymyile kaikille vastaan tuleville..

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti