torstai 16. kesäkuuta 2011

Kiitos Markonki

Autoit ja tuit minua psykelääkkeiden lopetuksessa. Sinä rohkasit ja kehoitit minua avaamaan oman blogin. Sinun kanssa oli hyvä keskustalla ja sinulle pystyi puhumaan mistä tahansa. Olit hyvä kuuntelia. Hetkismi Blogisi ansiosta oivallisin monia asioita ja tulen oivaltamaan. Sillä jatkan niiden lukemista! Olit minulle isä hahmo.Sillä fyysinen isäni kuoli,kun olin 15 vuotias ja nyt tuntuu taas siltä,että olisin menettänyt isäni...
Sinun elämäsi ei todellakaan ollut turha. Sinä olit minun pelastusenkeli. Kiitos kaikesta mitä minun vuokseni teit.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti